Koska aina on joku joka haluaa auttaa
Haluaisin nostaa puheenaiheeksi erään asian, joka on minulle hyvin tärkeä, jopa kun puhutaan cosplaysta. Hän on äitini. Äitini auttaa kun kaavat eivät matchaa, hän selittää termejä joita en tiedä, kertoo nippelitiedon nappulat, miettii kanssani ratkaisuja asua tehdessä ja kertoo olevansa ylpeä kun aloitin harrastuksen. Välillä sydän hypähtää kurkkuun ja tulee liikuttunut olo, kun on perheen pää ( meillä menee hommat nimittäin sillai, että äiti on se johtava alfa ) on uhrannut aikaansa ja rahaansa auttaakseen perheen pientä cosplayaajaa. Kaikki tämä, koska hän ennen harrasti ompelua ja käsitöitä ja pitää sitä hyvänä ajanvietteenä nassikalleen.
Jotkut eivät hyväksy sitä, että vanhempi auttaa asussa. Itse en ole mikään varsinkaan hyvä asujen tekijä, en ole mahtava ja olen vieläpä nuori, kokemusta ei ole karttunut siis vuosien edestä.. Apu on siis aina tarpeen ja tärkeää. Monet tosin tuntuvat katsovan tätä negatiivisesti ( hei, mullakin on välillä pelko ettei tule osattua niin paljoa kuin pitäisi ja pelkään että homma menee siksi että olen vain sivustakatsoja. Tosin, tämä ei ole totuus c: ) - kuvitellaan, että cosplayaaja ei tee mitään ja vanhempi siinä ompelee lapsimussukan asun nuoren itse kehuessa että teki kaiken itse.
Totuus ei ole tämä. Itseasiassa totuus on se, että koska nuoret haluavat yleensä ( kuten minä ) tehdä mahdollisimman paljon itse ja tuntea sen huuman kun itse epäonnistuu toivottavasti varsin vähän ja tekee ja ompelee ja saa haavoja neuloista käsiinsä.. Vanhemmat lähinnä antavat vinkkejä, auttavat, antavat mielipiteensä ja auttavat virheiden kanssa joita on tullut tehtyä / meinattu tehdä.
Rakastan äitiäni suuresti tämän takia, hän nimittäin tekee samaa cosplayn ulkopuolella ja tukee minua. Välillä tulee riitoja, välillä tappeluita, aina ei jaksa ja välillä tulee huudettua mutta silti. Hän on minulle rakas - ohjaaja, tutori, äiti, you name it. Nostakaamme kuvitteellinen elektronimalja, kaikki me, joita vanhemmat ovat tällä jalolla polulla ohjeistaneet ja tulevat ohjeistamaan!
Jotkut eivät hyväksy sitä, että vanhempi auttaa asussa. Itse en ole mikään varsinkaan hyvä asujen tekijä, en ole mahtava ja olen vieläpä nuori, kokemusta ei ole karttunut siis vuosien edestä.. Apu on siis aina tarpeen ja tärkeää. Monet tosin tuntuvat katsovan tätä negatiivisesti ( hei, mullakin on välillä pelko ettei tule osattua niin paljoa kuin pitäisi ja pelkään että homma menee siksi että olen vain sivustakatsoja. Tosin, tämä ei ole totuus c: ) - kuvitellaan, että cosplayaaja ei tee mitään ja vanhempi siinä ompelee lapsimussukan asun nuoren itse kehuessa että teki kaiken itse.
Totuus ei ole tämä. Itseasiassa totuus on se, että koska nuoret haluavat yleensä ( kuten minä ) tehdä mahdollisimman paljon itse ja tuntea sen huuman kun itse epäonnistuu toivottavasti varsin vähän ja tekee ja ompelee ja saa haavoja neuloista käsiinsä.. Vanhemmat lähinnä antavat vinkkejä, auttavat, antavat mielipiteensä ja auttavat virheiden kanssa joita on tullut tehtyä / meinattu tehdä.
Rakastan äitiäni suuresti tämän takia, hän nimittäin tekee samaa cosplayn ulkopuolella ja tukee minua. Välillä tulee riitoja, välillä tappeluita, aina ei jaksa ja välillä tulee huudettua mutta silti. Hän on minulle rakas - ohjaaja, tutori, äiti, you name it. Nostakaamme kuvitteellinen elektronimalja, kaikki me, joita vanhemmat ovat tällä jalolla polulla ohjeistaneet ja tulevat ohjeistamaan!
 |
| PS. Kuva ei liity asiaan mitenkään |
Kommentit
Lähetä kommentti